Fingerpori riemastutti aikansa
Pertti Jarlan Helsingin Sanomissa helmikuusta 2008 ja sittemmin lukemattomissa lehdissä ilmestynyt strippisarjakuva ihastutti aikansa, myös minua. Se perustuu valtaosin sanaleikkeihin ja puujalkavitseihin. Rivo-Riitan kautta ja muutenkin mukana ovat alusta alkaen olleet myös alapäävitsit, roisit, joskin roisius on pysynyt hyvän maun, jos niin halutaan sanoa, rajoissa, aisoissa.
Itse ihastuin Fingerporin sanaleikkeihin. Olen sellaisia itsekin harrastanut kantaa ottavia haikuja kirjoittaessani http://helanes.blogit.kauppalehti.fi huomatakseni, ettei homma ole suinkaan helppo. Suomen kieli on sanaleikkimielessä toki kiitollinen, mutta jatkuva "keksiminen" on kaikkea muuta kuin helppo nakki. Yksi kymmenestä, korkeintaan, onnistuu todella mallikkaasti. Enimmäkseen tuloksena on korkeintaan keskinkertainen oivallus tai suorastaan surkea söhellys, väkinäinen väännös.
Näin on käynyt myös Jarlalle, onnistumisia tapaa enää ani harvoin. Enimmäkseen tuloksena on todella tylsä puujalka tai jokseenkin käsittämätön väkisinmakuu. Mieleen jää hykerryttävän tunteen sijaan pettymys tai tyhjyys.
Jarlan piirrostyyli sen sijaan on vakiinnuttanut omaleimaisuutensa, se ei ole onnistumisen esteenä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jarlan piirrostyyli on kömpelö ja kaksiulotteinen, epämääräisesti sommiteltu. Tyyli on kopioitu vanhoista surkeista Jymy- ja Hymylehdistä esimerkiksi Gilbert Sheldonin Friikkilän pojat:
http://www.galeriepeyroulet.com/exhibitions/2009_03_gilbert-shelton/flye...
http://members.fortunecity.com/murel_bailey/img/pr4503.jpg
Nuo on tehty joskus 60-luvulla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Gilbert_Shelton
ps. Jos on huonosti piirretty, pitäisi olla ainakin uniikki. Ensimmäinen on jälkimmäinen ei.
pps. Juttujen kestävyydestä olen samaa mieltä.
Enpä tunne sarjakuvakenttää enkä varsinkaan sen historiaa paljonkaan. Mutta piirrostyylissä on nähdäkseni monia ulottuvuuksia, myös kömpelyys. Se mikä ratkaisee on usein mainittu se jokin.
Rymy-Eetu oli aikoinaan pistämätön. Kokonaisuus ratkaisee. Idea voi olla myös alati toistuva muuttumaton asetelma (Viivi ja Wagner, B. Virtanen).
http://www.google.fi/imgres?q=Gilbert+Shelton&um=1&hl=fi&sa=N&biw=1300&b...
Nämä on nähty 60- ja 70-luvuilla jo. Itse kommentoit jo asiasisällön.
En ole HeSan vakiolukija. Siksi kait Fingerporin sanaleikit useimmin naurattavat.
Jarla on nykyään parhaimmillaan Suomen Kuvalehden vakavahenkisenä blogistina. Lienee kyllästynyt sanaleikkeihin.
Fingerpori on kestänyt niin hyvin kuin ylipäätäänsä on mahdollista. Uskon, että Jarlalla on vielä paljon annettavaa tällä maalle - eikä pelkästään sarjakuvan kautta.
Aika nopeasti, mielestäni, Fingerpori menetti viehätyksensä. Idea on hyvä, mutta tarvitaan huomattavasti välkympiä sanaleikkejä. Olen nähnyt jo kyllin "kissanvenytyksiä" ja "sätkiä varpailla" -lapsellisuuksia. "Minä sinulle viivan näytän" on toki jo klassikko.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 9 kommenttia